Kasvuryhmien opettajaohjaaja ja nuoret tulevat aina samasta koulusta. Näin nuoret muodostavat vertaisryhmän ja opettajaohjaajan on mahdollista toimia linkkinä, apuna ja tukena nuorten opiskeluun liittyvissä asioissa. Nuoriso-ohjaaja taas tuntee hyvin alueen nuorisopalvelut ja nuorten on mahdollista tavata hänet myös iltaisin ja viikonloppuisinkin.

Opettaja ja nuoriso-ohjaaja vastaavat ryhmästä yhdessä ja he ovat sitoutuneet olemaan jokaisella ryhmäkerralla mukana. Ryhmät kokoontuvat yleensä läheisellä nuorisotalolla. Mikäli koululla on epämuodollinen tila, jos on myös mahdollista laittaa aamupalaa, voi ryhmä kokoontua sielläkin. Ryhmä on nuorten lukujärjestyksessä kuten muutkin valinnaisaineet.

 

Onnistuneen kasvuryhmätoiminnan edellytyksiä

Leimaamattomuus: Kasvuryhmistä puhutaan nuorten kanssa tyttö- ja poikaryhminä, jolloin nuoren on helppo kertoa menevänsä ko. ryhmiin eikä tarvitse pelätä leimaantumista. Tämä vaikuttaa myös nuoren käsitykseen itsestään.

Voimaantuminen: Kasvuryhmät ovat onnistuessaan vaikuttaneet nuoren voimaantumiseen ja toivon löytämiseen sekä uskallukseen haaveilla tulevaisuudesta. Ennen ryhmää tulevaisuus on saattanut tuntua monista nuorista synkältä ja mustalta tai sitä ei ole ollut. Toiseudesta (yksinäisyydestä) osaksi ryhmää – tiiviiksi vertaisryhmiksi kehittyneillä kasvuryhmillä on ollut selvä nuoria voimaannuttava vaikutus.

Osa peruspalveluja: Olennaista on, että toimintamalli on osa peruspalveluja, kuten koulun ja lähinuorisotalon toimintaa. Ollaan siellä missä nuori on eikä nuoren tarvitse tulla vastaanotolle jonnekin muualle.

Pitkäkestoinen prosessi: Pitkäkestoinen nuoren tukiprosessi, jossa ryhmä pysyy mahdollisimman samana ja kestää 1-2 vuotta. Nuoren polku siihen, ettei koulu suju, on saattanut olla pitkä, useita vuosia ja sen korjaaminen vie aikaa. Pikavoittoja ei ole!

Vertaisryhmän voiman hyödyntäminen: Kasvuryhmän ryhmäyttäminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen nuorten kanssa. Vertaisryhmän /  kasvuryhmän tavoitteellinen käyttö nuoren kasvamisen tukena (en ole ainoa, yksin – yhdessä, ymmärryksen jakaminen, toisten nuorten tuki). Ryhmä tai porukka on nuoren luontainen tapa olla, ei aina ymmärretä sen merkitystä nuorelle eikä osata hyödyntää ryhmädynamiikkaa. Hyvä yhteisö ei synny itsestään ja siksi vertaisryhmä tarvitsee aikuisen tuen ja hyväksynnän.

Konkreettista apua koulunkäyntiin: Usein oppimisvaikeudet ja kouluallergia käynnistävät syrjäytymiskehityksen. Kasvuryhmissä nuoret saavat apua oppimisvaikeuksiinsa ja positiivisia koulukokemuksia, mikä helpottaa koulunkäyntiä jatkossa. Nuoret saavat konkreettiset työkalut koulunkäyntinsä parantamiseen, apua matematiikkaan, kieliin ym.  

Non-formaali oppimisympäristö: Nuorisotalo tai srk:n tilat on koettu toimiviksi. Tärkeää säilyttää toisenlainen oppimisympäristö ja ilmapiiri. Vrt. tiukka koulusysteemi – rennompi nuorisotalon ilmapiiri= jotakin tästä väliltä. Lähdetään nuorten tilanteesta, ei ylhäältä ohjaten vaikka selkeät tavoitteet.

Luottamuksellisuus: kasvuryhmän ohjaajien toisenlainen rooli (kuunteleva, huomioiva, kaikki nuoret tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi), jolloin syntyy luottamuksellinen ilmapiiri, joka on todella tärkeätä nuorille, ehkä tärkein asia. Aitous nuorten kohtaamisessa – nuori kohdataan ilman tiukkaa opettaja – oppilas roolipositiota / auktoriteettiasemaa. Nuorten kanssa on yhdessä etsitty ongelmien syyt ja ratkaisut. Osallistaminen, kuuleminen ja kohtaaminen!

Monenlaista tukea nuoren saatavilla heti: Opettajaohjaaja auttaa kouluun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi muut tukitoimet käynnistetään jos tarvetta ilmenee. Nuoriso-ohjaaja tukee myös vapaa-ajalla ja auttaa esim. harrastuksen löytämisessä. Ryhmäkeskustelujen lisäksi myös yksilökeskusteluja.

Aitous nuorten kohtaamisessa – nuori kohdataan ilman tiukkaa opettaja – oppilas roolipositiota / auktoriteettiasemaa. Nuorten kanssa on yhdessä etsitty ongelmien syyt ja ratkaisut. Osallistaminen, kuuleminen ja kohtaaminen.