Toimintamallin käynnistäminen on aina alueen paikallisten toimijoiden yhteistyön tulos. Yleisimmin alueen koulu, oppilashuolto ja opettajat havaitsevat tarpeen nuorten kasvuryhmälle. Tällöin koulun rehtori tai apulaisrehtori ottaa yhteyttä alueen nuorisotalon toiminnanjohtajaan ja kysyy mahdollisuutta järjestää yhteinen palaveri kasvuryhmien perustamiseksi. Tarpeen voi havaita myös alueen lastensuojelun työntekijät tai nuoriso-ohjaajat, jolloin he ottavat yhteyttä koulun rehtoriin.

Kasvuryhmien toiminta edellyttää, että jokainen virasto resursoi yhden työntekijän kutakin kasvuryhmää varten. Yhtä ryhmää ohjaa aina koulun opettaja ja nuorisotalon nuoriso-ohjaaja mutta tarvittaessa siihen voi pyytää kolmanneksi ohjaajaksi koulukuraattorin, koulupsykologin tai lastensuojelun sosiaaliohjaajan.

Toiminnassa on kysymys yhteistyösopimuksesta ja yhteisestä tahtotilasta, jossa kukin hallintokunta kokee, että yhteisiä nuoria on mahdollista tukea kasvuryhmien mukaisen mallin avulla. Hallintokunnat sitoutuvat hankkeen mukaisiin periaatteisiin ja rakenteisiin. Mikäli muista hallintokunnista ei ole mahdollista irrottaa työntekijää kasvuryhmien ohjaamiseen, Kaikki käy koulua – toimintamallin nimeä ei voi käyttää. Tällöin kyseessä on muu ryhmätoiminta.

Toimintaprosessin vaiheita

  1. Valintaprosessi: Nuori voi itse valita ryhmän valinnaisaineeksi tai häntä pyydetään ryhmään, joko luokanvalvojan tai jo ryhmää ohjaavan opettajaohjaajan toimesta. Myös jo ryhmässä olevat nuoret voivat ehdottaa niitä nuoria, joille arvelisivat ryhmästä olevan hyötyä. Nuoret haastatellaan joko 7- luokan keväällä tai viimeistään 8- luokan lukuvuoden alettua. Tärkeää on nuoren oma halukkuus ja motivaatio! Pääsääntöisesti kasvuryhmässä on 8-9 luokkalaisia nuoria.
  2. Osa koulua: Ryhmät ovat koulun lukujärjestyksessä oleva valinnaisaine tai kasvuryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa, 2:n vuoden ajan. Kasvuryhmä kestää kerrallaan n. puolitoista tuntia, joskus pidempään esim. retkien yhteydessä. Pyritään kuitenkin siihen, ettei poissaoloja muilta tunneilta tulisi.
  3. Koulu perustaa toiminnan ohjausryhmän, jota vetää rehtori tai apulaisrehtori ja johon kutsutaan mukaan alueen nuoriso-ohjaaja, oppilashuollon edustajat, sosiaalitoimen edustaja ym. osana koulun yhteisöllistä oppilashuoltoa. Toiminnan kustannukset jaetaan hallintokuntien kesken, esim. koulu maksaa aamupalan ja nuorisotoimi tukee rahallisesti toimintaa.
  4. Kasvuryhmälle tehdään selkeä toimintasuunnitelma, nuoret ja ohjaajat yhdessä, vierailuja oppilaitoksiin ja harrastuspaikkoihin ym. Naisohjaajat vetävät tyttöryhmää ja miesohjaajat vetävät pääsääntöisesti poikaryhmää.
  5. Kaikilla kasvuryhmillä on vanhempainilta tai aamupala vanhemmille kerran lukukaudessa, jonka nuoret järjestävät yhdessä ohjaajien kanssa.
  6. Nuorille mahdollistetaan lukukaudessa minimissään 1-2 henkilökohtaista yksilökeskustelua ohjaajan kanssa.
  7. Kasvuryhmien ohjaajille varataan työaikaa sekä ryhmän vetämiseen että suunnitteluun. Lisäksi heille järjestetään koulutusta ja työnohjausta. He voivat käyttää hankkeen käsikirjan netissä.

Ryhmänohjaajien keskenäinen suunnittelu ja alustavien tavoitteiden asettelu

  • Millaiset ovat juuri tämän ryhmän rituaalit ja rakenteet?
  • Mitä tarpeita ryhmään valituilla nuorilla haastattelujen perusteella olisi?
  • Millainen on alustava suunnitelma alkavalle lukuvuodelle / lukukaudelle?
  • Minkä verran on aikaa suunnitteluun ennen ja jälkeen jokaisen ryhmäkerran?
  • Kuka tai ketkä hankkivat / hakevat aamupalan ja mistä?
  • Miten toimitaan jos joku ohjaajista sairastuu?
  • Kenellä ohjaajista on työpuhelin eli kenen puhelinnumero annetaan nuorille jos heillä tulee kysyttävää tai nuoria tulee infota vaikkapa muuttuneista retkisuunnitelmista?
  • Mitä osaamista, taitoja ja mielenkiinnon kohteita ryhmänohjaajilla on?
  • Millaisiin teemoihin tarvitaan ulkopuolista vierailijaa?

Ryhmän käynnistymisen jälkeen sisältöjen tarkentaminen nuorten toiveiden, tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaiseksi. Nuorten osallisuus ja kuuleminen!

  • Kuinka ryhmässä jo oleva osaaminen & taidot saadaan näkyväksi?
  • Kuinka ryhmän nuorten mielenkiinnonkohteet kartoitetaan?
  • Mitä nuoret toivovat, mitä ihmettelevät?
  • Millaisista teemoista nuoret puhuvat aamupalan aikaan?
  • Millaisia asioita nuoret kysyvät toisiltaan tai aikuisilta?
  • Millaiset menetelmät tälle ryhmälle sopivat? Enemmän puhumista, tekemistä vai retkiä?
  • Millaisia asioita nuoret kritisoivat? Mistä ovat huolissaan?
  • Mitkä asiat tuottavat iloa näille nuorille?
  • Kuinka ohjaajat antavat positiivista palautetta, nuorille itselleen, nuorille ryhmänä, nuorista koulun muille opettajille, ohjausryhmän jäsenille sekä nuorten vanhemmille?