Kaikki käy koulua -toimintamalli

Autetaan nuorta tunnistamaan koulunkäynnin ja elämän pulmakohdat sekä voimavarat ja vahvuudet. Etsitään yhdessä vaihtoehtoja parempaan.

Toimintaperiaatteita

  • Aina yhden koulun tukiprosessi (näin säilyy alueellisen yhteistyön pohja ja tavoitetaan yhteiset nuoret), koulun prosessi, jota nuorisotoimi tukee. Koulu pyytää yhteistyökumppaniksi nuoriso- ja/tai sosiaalitoimea.
  • Ryhmä on osa nuoren lukujärjestystä ja valinnaisaine (kiinteä osa koulua, jota nuori käy)
  • Ryhmän vetäjinä aina oman koulun opettaja ja alueen nuorisotyöntekijä, mahdollisesti sosiaaliohjaaja (monihallintokuntainen toimintamalli, ei vain yksi hallintokunta toimijana)
  • Sukupuolisensitiivisyys eli tyttö- ja poikaryhmät. Näin taataan kasvurauha nuorille, (tyttönä ja poikana oleminen nähdään laajasti sisältäen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt)
  • Myönteinen tunnistaminen (osana toimintamallia) Tutustutaan, tunnistetaan ja tuetaan.
  • Ennaltaehkäisevää toimintaa!

Nuoriso- ja koulunuorisotyötutkija Tomi kiilakoski (2015) toteaa, että Kaikki käy koulua -malli on koulun olemassa oleviin rakenteisiin (Ops ja lukujärjestys) integroitu tapa tulea nuoria. Näin se ratkaisee perinteisen ongelman siitä, miten kohdentaa työtä sellaisella tavalla, joka ei syrjäytä tai leimaa tuen kohteena olevia. Kun toiminta on osa koulun toimintaa, se ei näyttäydy erityisenä tukipalveluna. Se voidaan silti kohdentaa haluttuihin nuoriin.

Hyvä yhteistyö rakentuu moniammatillisen osaamisen varaan ja mahdollistaa erilaisia tiedon, käsitteiden ja ideoiden virtoja. Kaikki käy koulua-mallissa on analysoitu eri ammattikuntien osaamista ja rakennettu tämän varassa malli, joka on yhteydessä myös koulutoimintaan.

Näin se mahdollistaa sen, että malliin osallistuvat aikuistahot voivat viedä oppimansa näkökulmat nuorten elämäntilanteen ja koulun yhteensovittamisesta myös työyhteisöihinsä. Mitä useampi opettaja toimintaan osallistuu, sen enemmän kouluyhteisöllä on tietoa toiminnasta. Pitkäkestoisuus ja systemaattisuus moniammatillisuudessa rakentaa toiminnalle mahdollisuuksia, joita lyhytkestoisemmissa tai satunnaisesti kohdatuissa yhteistyön muodoissa ei ole.

Mallia on jalkautettu muihin kuntiin, joissa sitä on käytetty joko sellaisenaan tai kuntakohtaisesti soveltaen. Tätä voi pitää osoituksena siitä, että mallilla on potentiaalia myös valtakunnalliseksi työmenetelmäksi siihen, miten ennaltaehkäisevää ryhmämuotoista tukea voidaan järjestää.

 

  • ”Mä en kauheesti käyny koulussa, mua ei vaan kiinnostanut koulu. Jäin pois ku halusin, silloin kun en jaksanut, niin en menny. Ei ollu kauheen hyvä asenne. En mä ees tajunnut että se vaikuttaa tulevaisuuteen.” (Nuori)
  • ”Oon menossa lukioon. Ja mä en juo. Mä oon muuttunut kauheasti, mun asenne koulunkäyntiin ja niin edespäin, en käytä päihteitä jne ”(Nuori)
  • ”Mulle on ollu ryhmässä tärkeetä se, että mä voin puhuu asioita ja mä tiedän, ettei ne levii ryhmän ulkopuolelle. Ja sit siel on vaan niin rentoo ja tuntuu, ettei siellä tuomita.” (Nuori)
  • ”Arvosanat on parantunut. Kyllä mä muistan, mulla oli silloin alempi keskiarvo. Jos mä katon kasin alusta, niin on parantunut. Ja motivaatio kouluun on ihan erilainen, et on jaksanu tehdä kaikkee. Sit siellä pajassa kun tekee rästejä, niin niitä jotenkin vaan jaksaa tehdä, kun ei niitä kotona välttämättä jaksa”. (t)
  • Kyllä mä nykyään tuun paremmin kouluun” (p)